画家 秦百兰
Painter- Qin Bailan


Qin Bailan(1948-)
Qin Bailanin kiinnostus sekä maalaamiseen että kiinalaisiin historiallisiin tarinoihin lapsuudesta saakka ilmenee hänen teoksissaan, jotka kuvaavat Kiinan historian kuuluisia naishahmoja. Testen päähenkilöt ovat eri kausien arvostettuja kaunottaria,runoilijoita,taiteilijoita sekä sotureita,joiden legendat elävät edellen kiinalasien taiteen jia kirjallisuuden piirissä.Erityisen tunnettuja ovat Valkoisen käärmeen taru(NO.12)sekä kiinalaisen kirjallisuusklassikon Punaisen huoneen unen 12 sankaritarta, jotka ovat yksityiskohtaisesti esitetty teoksessa 12 Hiusneulaa Jinlingissä(No.41).Lisäksi yksi teoksen päähahmoista,epätoivoisesti rakastunut Lin Daiyun kuvataan erikseen hautaamassa luumupuunkukkia teoksessa Lin Daiyu suree kuihtuvia kukkia(No.4).
Qin Bailan on maalannut osan hahmoista äärimmäisen herkästi,korostaen heidän yksilöllisyyttään sekä välittäen hahmojen tunnetilan taidokkaasti katsojalle. Erinomaisena esimerkkinä tästä toimii Kuunneito Chang`en tanssi(No.21), jossa tanssin eloisuus on kuvattu taidokkaalla ja rohkealla siveltimenkäytöllä. Osa hahmoista on vuorostaan kuvattu hyvinkin voimakkaina ja maskuliinisina,kuten Soturi LI Baihua(No.18)ratsastamassa taistelukentällä tai kenraali Liang Hongyu(No.27)johtamassa taistelua aaltojen keskeltä.
Qin Bailan haluaa teoksillaan korostaa jokaisen naisen yksilöllisyyttä, tuoda esiin jokaisen oman olemuksen. Saavuttaakseen tämän hän on huolella suunnitellut jokaisen naisen eleet, ilmeen ja kehonasennon kuvaamaan hahmon tunnetilaa ja tapaa ajatella. Lisäksi hän on tehnyt historiallista tutkimusta kuvatakseen hahmot aikakautensa mukaisesti oikeassa vaatetuksessa, kampauksessa ja ympäristössä.
Sairastuttuaan 18-vuotiaana vakavasti Qin Bailan halvaantui alaruumiistaan. Osittainen liikuntakyvyttömyys teki ruumiillisen työn mahdottomaksi, mutta kannusti Qiniä keskittymään arvostamaasa harrastukseen – taiteeseen. Hän alkoi kotonaan opiskella erilaisia tekniikoita kuten karikatyyrejä, luonnoksia, akvarelleja ja julistemaalausta. Täytettyään 30 vuotta Qin aloitti kiinalaisen maalaustekniikoiden opiskelun. Ensimmäiseksi hän keskittyi vaativampaan gongbi-tekniikkaan.
Gongbi on perinteinen kiinalainen maalaustyyli, jossa olennaista ovat realistisuus,pikkutarkasti kuvattujen yksityiskohtien runsaus, voimakkaiden värien käyttö sekä siveltimenjäljen taidokkuus.Ensimmäisiä gongbi-tekniikan juuret voidaan jäljittää varhaiselle Han dynastialle.Gongbi vaatii tekijältään äärimmäistä huolellisuutta,sillä se ei anna anteeksi pienintäkään virhettä.
Opittuaan hallitsemaan gongbi-tekniikan,Qin Bailan ryhtyi opiskelemaan toista perinteistä,huomattavasti vapaampaa maalaustyyliä,xieyi-tekniikkaa.Xieyi-tyylissä korostuu sekä aiheen että siveltimenkäytön eloisuus,värien herkempi ilmaisullisuus ja rohkea viivan käyttö.Xieyi-tekniikka on nopeampi ja varmalla kädellä teos saattaa valmistua hyvinkin lyhyessä ajassa.Gongbi-tekniikalla maalaaminen,etenkin silkille,vaatii huomattavasti enemmän aikaa ja teoksen valmistumiseen saattaa kulua jopa kuukausia.
Qin Bailan haluaa teostensa kautta toimia Kiinan kulttuurin lähettiläänä,auttaen etenkin länsimaista yleisöä ymmärtämään sekä Kiinan historiaa että taidetta.Hän haluaa ylläpitää kiinalaisen taiteen perinteitä,jossa naisten kuvaaminen(shinühua)on yksi traditionaalisista maalauslajeista. Qin on keskittynyt teoksissaan kovia kokeneisiin sankarittariin,koska kokee jakavansa heidän kohtalonsa. Qin Bailan arvostaa sekä ihailee historiallisten sankarittarien uupumatonta elämänasennetta ja saa tästä voimia toteuttaakseen omaa tehtäväänsä.Terveydentilastaan huolimatta hän kiertää väsymättä pitämässä näyttelyitä eri puolilla maailmaa sekä opettaa kotonaan maalaustaidetta kiinnostuneille opiskelijoille.Kiinalaiset usein määrittelevät kansanluonteensa vanhalla sanonnalla (conquering the unyielding with the yielding 以柔克刚) yiroukegang.Niin kuin sitkeä paju taipuu tuulessa ja kestää,niin myös Qin Bailan on elänyt läpi vaikeuksiensa ja jatkaa Kiinan perinteiden ylläpitäjänä.